Kirjoittanut horkankyla | 15 maaliskuun, 2017

Kevätpäiväntasaus


Kevätpäiväntasaus, Pentti 21.3.

Älä usko vanhaan väitteeseen, jonka mukaan päivä ja yö olisivat kevätpäiväntasauksena tasan yhtä pitkät.

Yö ja päivä ovat täsmälleen yhtä pitkät hieman ennen kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasauksen jälkeen, sanoo Washingtonissa toimivan U.S. Naval Observatoryn yhteiskuntasuhteiden johtaja Geoff Chester.

”Täsmällinen ajankohta riippuu siitä, missä päin maapallon pintaa sattuu olemaan”, hän sanoo.

Silloin kun Auringon keskipiste ylittää päiväntasaajan – mikä on tasauksen varsinainen määritelmä – päivä on joka puolella maapalloa hieman yötä pidempi. Ero selittyy geometrialla, ilmakehällä ja kielellä.

Aurinko on etuajassa

Jos Aurinko olisi vain pikkuruinen valopiste ja Maalla ei olisi ilmakehää, päivä ja yö olisivat kevätpäiväntasauksena molemmat tasan kaksitoistatuntisia.

Aurinko on Maasta katsottuna kuitenkin melkein ojennetun käden pienen sormenpään kokoinen, eli sen läpimitta on puolisen astetta.

Auringonnousu taas määritellään ajankohdaksi, jona Auringon yläreuna alkaa kurkistella taivaanrannan takaa. Auringonlasku puolestaan katsotaan tapahtuvaksi silloin, kun Auringon viimeinenkin rippunen katoaa näkyvistä.

Kevätpäiväntasaus taas tapahtuu sillä hetkellä, kun Auringon keskusta ylittää päiväntasaajan.

Tämän lisäksi Maan ilmakehä taivuttaa valonsäteitä Auringon ollessa lähempänä horisonttia, jolloin kultainen kehrä näyttäisi olevan hieman korkeammalla taivaalla kuin se todellisuudessa onkaan.

Kaiken tämän seurauksena Aurinko näyttäisi olevan horisontin yläpuolella muutamaa minuuttia todellista ajankohtaa aiemmin.

Siksi kevään ensimmäisen päivän valoisa aika on itse asiassa hieman pidempi kuin se aikaväli, jona Aurinko kohoaa horisontin ylle ja laskeutuu taas takaisin mailleen.

”Kaikki nämä tekijät saavat yhdessä aikaan sen, että kevätpäiväntasaus ei olekaan se päivä, jona on 12 tuntia valoisaa ja 12 tuntia pimeää”, sanoo Chester.

Tasauksessa on silti taikaa

Vaikka päivä ja yö ovatkin eri pituisia, kevään ensimmäinen päivä on siitä huolimatta omanlaisensa.

Kevät- ja syyspäiväntasaukset ovat ensinnäkin vuoden ainoat ajankohdat, joina aurinko nousee idästä ja laskee länteen, sanoo Sky &Telescope -lehden toimituspäällikkö Alan MacRobert.

Tasaukset ovat myös ainoat päivät, joina päiväntasaajalla seisova ihminen voi nähdä Auringon kulkevan suoraan päänsä yli.

Kevätpäiväntasauksena pohjoisnavalla seisova ihminen näkisi Auringon kipuavan horisontin ylle puoleksi vuodeksi.

Etelänavalla seisova taas näkisi sen painuvan horisontin alle puolivuotisen pimeyden merkiksi.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: