Kirjoittanut horkankyla | 5 joulukuun, 2016

Kirje Joulupukille


Iivari ”Ilmaveivi” Määräkoera on blogia kirjoittava mäyräkoira Pohjois-Savossa. Pihistin tähän viimeisimmän blogikirjoituksen. Iivarilla on usein ajatuksia antavia mietteitä. Niin nytkin.

Hyvä Joolupukki!

Uattelin näen hyvissä aeijon sulle kirjettä luatija. Ku likempänä jooluva sulle kuitennii kantaa postiljooni selekä viäränä kirjettä. Ni sitä suattaa äkkiseltää tämmönen määräkoerakirje säkkeötyvä sinne sekkaan. Ja tiijä vaekka lukemata jiäpi vielä.
Meleko tärkeitä asijjoita mulla sulle nyt oes. Nuin niinku muihennii ku ihtenj kannalta.
Vuan männäämpä nyt yks asija kerrallasa. Varotan tuas, niinku männä vuonnahhii, että suattaa pitkä kirje tästä tulla. Että ota välillä semmonen taakojumppa. Ja vähä palasta. Ettet köntsähä iha jummiin. Ja sua suolj’solumuva nälän taatta. Jiäpi vielä uattoreessu tekemätä.
Ja sehä oes jo kaahee raketija ja ruama.

Iha ensinnä tien seleväks. Että kyllä on kilttinä oltu.
Aenahhii minä.
Ja äetistä en kehtoo rollija. Vuan tiijjäthän tuon.
Uskollisesti oon jokapäevä monastihhii sitä laeskansutkeeta immeestä pihalla kulettanna.
– Ee oo muuten vieläkkää oppinna narussa kulukemmaan.
Nyhtää ja jummii. Ja taevastelloo kulukiissaan kaekkee.
Että vielä on hommoo.

Oon antaanna kuvattavaks. Vaekkoes kuinka kolakkata ollunna.
Varikset ajanna pihasta poekkeen.
Ja muutennii pihahommat hoetanna mallilleen.
Enempöö vastaan jumpruilemata.
Mööhinnä matot kuosilleen.
Ku oon esinnä ne kasanna pihalle vietäviks.
Ja hiissanna ne sinne pihamualle.
Ja hoetanna siinä välissä immeesen roppoo ja sieluva.
Joessa ee kuule kunnossa kehumista oo. Näen meejjänkesken.

Ilikeöttä en oo tehnnä. Vuan ollunna oekee esjmerkillinen määräkoera.
Enkä ies mittää koeruuksijakkaa. Pahemmin aenakkaa.
– No ehken jonniikkerran kanavata vaehtanna telekkarista.
Ku liikoo työntäävät maenoksija sieltä. Enkä niistä tykkee.
Paetsi siitä missee se turrukka elukkaliäkärj luuloo kissoo tutkivasa.
Ja karvahatusta syväniänijä ehtii ku ee niä.
Ja siitä missee se yks nyhvelö sitä myslijä syöpi. Joka on Lahesta kotosi.
Että kaekimpuolin oon ollunna oekeen tolokumpoeka.

No sittä siihe suamapuolee jos männään seoroovaks.
Elikkä niihi toevomuksiin.

Ite en tarvihe muuta ku kunnon luukönttösen.
Mitteepä tuota turhalla tavaralla. Liikoo on jo muutennii.
Eekä äetkää tarvihe mittää. Aenakkaa valakosta suklaatia.
Nyttii olj jo ahterj levinnä nii ettee sopinna pyhähoosut jalakaan ku kokkeelj.
Eekäpä sille tarvihe tuuvva mittää konettakkaa.
Ku siitei tule ku koko sakille sempäevänen harmi ja riesa.
Ku ee ossoo käättee mittää misson nappija.
Paetsi hoosuja. Mutta niitä et kyllä tuo.
Ee lopu tuo makkeen mättäminen millonkaa muuten.
Äkimmin laehtuu ku ee oo isompija hoosuja.
Että kuvvuan pysys elämä mallillasa.
Pysyttäsj tervennä. Ja riittäs ruokoo ja lämmintä ni hyvä oes.
Koko sakilla.
Kaekki nuo rakkaat immeeset mukkaallukkiin.

Mukaville plokikamuille ja muillehhii kamuille voesit viijjä oekeen makkeet luut ja muitae herkkuja.
Kuuluu meleko monella olovan nuukat emännät. Ja siännöstellöövät herkkuja.
Ja kamujen kotj´väelle toevosin sulta terveöttä. Ja pitkee ikkee.
Tietennii sitä sammoo niille kamuillehhii.
Parj säkkijä miehee aluks oes semmonen hyvä miärä.
– Mikäpä sen sannoo ettee sitä voes sittä pitkivvuotta lisätä.
Kaekille nelj´jalakasille joella ee oo kotia, järjestä semmonen hyvä immeenen.
Joka niistä loppuiän huolestaa rakkaavvella.

Nuille piättäjille voesit sittä viijjä usseemmannii säkillisen.
– Sitä järkee niät. Vaekkee ne aena kilttinä oo olleetkaa.
Että eevät vuan älyttömyyksissäsä tie mittää pöljyyksijä.
Niinku vaekka vie kaekkija liäkärijä ja lasareettija sattoen kilometriin piähä immeesistä.
Taekka harvenna postinkulukuva. Taekka teihen aaraasta. Kertaan talavessa.
Tahi ruppee tekemmään sitä Kukkenheimijä tänne Savvoon.

Niille viirj´päelle jotka sottoo liehtoo vie risuja. Ja hirveen huono omatunto.
Ja piärupija.
Ja samontein tie semmonen lopotomija.
Ni unneottaavat semmoset kaaheovvet. Ja alakaavat ellee ku kuvan immeeset.
Viirj´päehen taatta kärsiville polosille vie raahoo. Ja rakkaatta.
Ruokoo ja lämmintä. Että ee tarvihtisj niihen millonkaa ennee pelätä.
Mualimalla tapahtuu pahoja asijjoeta.
Vie sureville isolla reellä lohtuva ja syvämmenraahoo.
Ja ies jonniillaesta jooluilloo kaekesta huolimata.

Siinähän tuota oes kuule ensj´hättään.
Suattaa olla että jos jottae unneotin ni laetan vielä uutta postija perästä.
Vuan ootpaan sinä sevverra noheva. Ja vuosj´sattoen kokemusta ommoova.
Että ossoot lukkee rivviivvälistähhii.

Muista ettet nyt pane Petterijä aejjantoloppaan kiini ku tulet!
Meenasj viijjä koko aejjan männä jooluna.
Ku et muistanna irrottee sitä liekoo. Vuan syyhällit nuivvuan taepaleelle.
Ja viimeks unehit sen susj´reen minkä käskin matkaan ottoo.
Että muistappa nyt. Tuas kuleksii liikoja hukkija näellämaen.
Jootaavat sinne erämaehin viijjä.

Että tämmösillä toevotuksilla tälläkertoo.
Tervettulloo vuan hyvä Joolupukki!
toevottaa Iivari Määräkoera

ps. Joko nyt uskot ettee meelle sovi piipusta niinku Enklannissa!
Viimisen kääntis jäläkeen on vuotanna katto piipunsyrjästä.
Ja sutarj vetj säkillisen kivvee ja luastija uunin alta.
Ku olj tipakehellut töppösiis alta.
Arvoo huvikses vettääkö uunj…


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: